Pintakäsittelyn suunnittelu/Chevyn rungon maalaus

Lähipäivät 13-15-1-2016

Alustavat suunnitelmat Chevyn rungon maalamiseksi lähtivät käyntiin edellisten lähipäivien aikana. Purettuani rungosta pyörien ripustukset, sekä kaiken muun irroitettavan osan pesin kaikki osat huolella painepesurin sekä Teijo osienpesukoneen avulla. Puhdistusten, sekä rungon oikomistöiden jälkeen kiinnitin rungon grilliiin ja kiikutin koko osa kasan  paikalliseen hiekkapuhallus yritykseen puhallettavaksi. Puhallusajankohdan olin sopinut yrityksen kanssa juuri ennen lähipäiviä, jolloin osat joutuisivat odottamaan puhallettuna mahdollisiimman lyhyen ajan. Tällä pyrin välttämään puhallettujen pintojen ruostumista.

Puhalluksen suorittanut henkilö teki mielestäni ensiluokkaista ja tarkkaa työtä. Pienempiinkin koloihin oli ruostumaton teräspuhalle yltänyt, eivätkä mukana olleet peltiosat olleet kärsineet puhalluksesta, vaan oli selvästi hellävaroen puhallettu. Puhdistusaste oli kai 2,5-3 luokkaa.

Rungon ja osien tultua puhalluksesta löytyi esim. sisälokasuojasta hieman ruosteen syömää peltiä + pari muuta pikku juttua korjattavaksi. Peltikorjaukset tuli tehtyä aika kiireellä, kun rungon sain puhalluksesta tiistai iltana, ja seuraavana aamuna osat olisi oltava mukanani Hämeenlinnassa, valmiina maalattavaksi.

Runko ja muut maalattavat osat korjaustöiden jälkeen pakattuna autoon, valmiina seuraavan aamun lähtöön kohti Hämeenlinnaa. Jokunen työtunti takana, mutta nyt näytti oikeasti siltä, että maalaamaan päästäisiin suunnitellusti!

Aamulla Hämeenlinnassa, osat ja runko  purettiin autosta halliin, tehtiin pieni katselmus ja aloitettiin päivä teorialla. 

Jari oli laittanut hänelle lähettämäni alustavat suunnitelmat pintakillan sivuille ja niitä alettiin porukalla pohtia, sekä miettiä vaihtoehtoisia ja ehkä parempia menetelmiä suorittaa työt.

Ryhmässä itseni lisäksi aihetta pohtivat, ja tehtävää työtä suunnittelivat:

Janne, Mikko K, Mikko L, Riku, Tommi, Tero,  ja Valtteri.

Jari antoi lähtötilanteessa vinkkejä mitä asioita pohtia, ja mistä kaivaa tietoa.

Lähtökohta maalaukselle oli auton entisöinti, sekä riittävä ruostesuojaus huomioiden auton tuleva käyttötarkoitus (museorekisteröinti, sekä kesäkäyttö)

Työ ryhmän pohdinnoissa päädyttiin melko nopeasti siihen, ettei alustavaa esittämääni Dupontin pintakäsittelyjärjestelmää tultaisi soveltamaan, jo pelkästään sen kolmen eri maalaus vaiheen takia, sekä siitä syystä ettei tuolla  (pohjalle Dupont fill-and-sand (131s), jonka päälle hionnan jälkeen maalataan Dupont corlar red oxide epoxy primer (825s).

Noille pintaväriksi maalataan vielä formulated special semi gloss black imron) järjestelmällä saavutettaisi mitään etuja ruosteeneston tai lopputuloksen suhteen. Sen sijaan pohdittiin vaihtoehtoina rungon sinkitsemistä tai rungon maalaamista  epoksi pohjamaalilla pohjat, sekä päälle puolikiiltävä polyuretaani maali. Tuon polyuretaani maalin päälle tehtävästä mahdollisesta lakkauksesta keskusteltiin myös.

Valtteri kertoi  kuumasinkkaus menetelmästä, sinällään erinomainen pinnoitustapa olisi ruostesuojauksen kannalta varmasti yksi parhaita menetelmiä. Kuumasinkitysprosessissa kappale kylvetetään eri puhdistusaltaissa ennen varsinaista sinkitystä jonka jälkeen kappale upotetaan kuumaan sinkkiin. Sinkitystä tiedän autoharrastepiireissäkin käytetty mm auton rungon ruostesuojaukseen menestyksekkäästi. Tämä kyseinen projekti tultaisiin kuitenkin rakentamaan alkuperäisyyttä kunnioittaen, eikä sinkitys tuntunut näin olen oikealta vaihtoehdolta. Varsin riittävä ruostesuojaus tultaisiin saavuttamaan epoksi pohjalla sekä polyuretaani pintamaalilla, jonka jälkeen runko ruostesuojattaisiin sisäosiltaan siihen tarkoitetuilla kotelosuoja-aineilla.

Tommi ehdotti pintamaalin lakkausta suojakerroken paksuntamiseksi ja tulevan puhtaanapidon helpottamiseksi. Lakkausta ei kuitenkaan tässä projektissa haluttu käyttää aikataulun takia, sekä siksi ettei alkuperäisessä rungon maalauksessakaan ollut lakkaa käytetty.

Runkoa ei loppujen lopuksi ollut tarkoitus ylisuojata. Olihan runko kestänyt ruostetta vastaan jo yli 50 vuotta, vaikka tehtaan tuolloin siihen tekemät maalaukset ja ruostesuojaukset eivät varmasti olisi täyttäneet tämän päivän alimpiakaan vaatimustasoja.

Mikko K oli pohdintojen aikana tutkinut Tikkurilan pintakäsittely oppaasta eri maalivaihtoehtoja, ja löytänyt sieltä soveltuvat maalit Temacoat GPL + Temadur 50.

Tällä yhdistelmällä lähdettiin etenemään, mutta maalivarastoja tutkiessamme, ohjaajamme Juha esitteli mahdollisuuden käyttää Jotunin Normadur 65 HS maalia joka on ruostesuoja aineita sisältävä polyuretaanimaali, ja joka voitaisiin maalata ilman pohjamaaleja.

Jotunin maalit aiheuttiva vilkasta lisäkeskustelua, sekä tarjouskyselyitä eri maalitoimittajilta. Noiden keskusteluiden/tarjousten pohjalta runko ja maalattavat osat päädyttiin maalaamaan  Jotunin Epocoat 21HB pohjalle ja Normadur 65HS pintaan.

Tämä siksi, ettemme kuitenkaan uskoneet pelkällä pintamaalila saavutettavan riittävän paksua maalikerrosta+ruotesuojausta. Emmekä keksineet syytä olla maalaamatta epoksia pohjalle.

Maalit kävimme Tommin kanssa noutamassa keskiviikko iltana Hyvinkäältä, jotta torstaina pääsisimme maalaamaan. 

Maalattavia osia ollessa lopulta todella paljon, ehdotti Mikko L jauhemaalausta erinäisille pienemmille osille sekä mm. raitisilmaputkille, jotka märkämaalaustekniikalla olisivat olleet melko mahdottomia osia maalata siten että maalia oikeasti olisi joka kolossa ja putkien sisäpinnoissa.

Mikon kokemukemus helpotti päätöstä jauhemaalauksen osalta, ja osoittautuikin oikeaksi ratkaisuksi.

Torstai aamuna osien rasvanpoiston ja ripusteluiden jälkeen aloimme Tommin ja Jannen kanssa notchaamaan runkoa (maalarien slangia, jonka kerrottiin tarkoittavan taskujen ja rakenteiden joihin ruiskulla ei pääse, pensselillä maalaamista ennen varsinaista ruiskumaalausta). Muu työryhmä jatkoi osien ripustelua, sekä jauhemaalausta lopuille osille.

Alla notchattu runko, sekä osa työryhmästämme tarkastelemassa upeasti onnistuneen jauhemaalauksen tuloksia.

Mikko K oli tuonut torstai aamuna oman ruiskunsa 2,5mm suuttimella, jonka luovutti käyttööni pohjamaalausta varten. Mikko K ja Valtteri ohjeistivat myös maalaustekniikoiden ja säätöjen suhteen, sekä avustivat maalien sekoittamisessa, jotta saatoin alkaa maalaamaan osia. 

Alla osat ja runko pojamaalissa.

Janne oli tuonut paikan päälle alumiini ritilöitä, jotka soveltuivat hienosti maalattavien osien alustaksi, sekä jauhemaalattavien osien ripustamiseen

Olin jo alustavasti varannut itselleni ja Tommille mahdollisuuden 3 lähipäivään, koska arvelin ettei projektin läpiviemiseen kaksi päivää riitä, ja kolmekin on aika tiukka. Eli torstain tavoite oli saada pohjamaalit  pintaan ja yön yli kuivuttuaan pääsisimme Tommin kanssa maalaamaan pintavärit ja jauhemaalaamaan muutaman vielä jauhemaalaamatta jääneen osan.

Jauhemaalausprosessi ei sinällään kestä kauaa. Maalattavan osan ja jauheen välille tehdään sähköisesti potentiaaliero, jonka jälkeen jauhe "puhalletaan" maalattavan kappaleen pintaan, johon se sähköisen varauksen avulla tarttuu. Tämän jälkeen jauheella peitetty kappale työnnetään 200 asteiseen uuniin n. 10 minuutiksi ja on jäähtymisen jälkeen valmis käsiteltäväksi.

Kuten jo aiemmin mainitsinkin on jauheen etuna se, että jauhe hakeutuu kappalleen kaikille pinnoille ja syvennyksiin melko helposti, eikä valu, kuten märkämaali joskus sitä yrittäessä syvennyksiin ja koloihin ruiskuttaa.

Koska pohjamaali ei ollut yön aikana vielä täysin kuivanut, päätimme aamulla aloittaa jauhemaalauksista, ja antaa pohjamaalattujen osien vielä kuivaa lisää. Tommi oli torstaina ollut muiden  mukana harjoittelemassa jauhemaalausta, ja nyt perjantai aamuna tutustutti minut ks. menetelmän saloihin.

Pohjamaalatut osat kahdessa eri kammiossa, olivat iltapäivällä kuivaneet, joten aloimme Tommin kanssa sekoittaa maalia. Itse maalasin rungon, sekä joukon samassa kammiossa olevia muita osia. Tommi maalasi kokemuksella mm. sisälokasuojat,jarrurummut ja tukivarret.

Alla vielä yhteispotretissa jauhemaalatut osat.

Saimme kaikki osat perjantaina maalattua, ja jätin ne kuivamaan viikonlopun yli. Juha hoiti rungon kotelosuojaukset maanantaina jonka jälkeen illalla noudin rungon ja muut osat pois koululta.

Tästä eteenpäin kaikki onkin asiakkaan vastuulla?

Kiitos joustavuudesta Anzelikalle ja Juhalle, joiden työpäivät projektin takia venyivät.

Kiitokset Pintakillan henkilökunta:

Anzelika, Hannu, Jari, Juha ja Marika.

Ja erityis kiitokset koko työ ryhmälle jota ilman tämä projektin osa ei olisi tällä aikataululla valmistunut;

Janne, Mikko K, Mikko L, Riku, Tero, Tommi,  ja Valtteri