sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Pintakäsittelyalan seminaari


12.11.2015 
Suurin odotuksin lähdin jälleen Hämeenlinnaan mielenkiintoiselta vaikuttavaan seminaariin, johon alalla toimivia ammattilaisia oli tullut esitelmöimään useammasta yrityksestä.

Jari Välkkynen avasi seminaarin, jonka jälkeen vauhtiin pääsi Ponsse oyj:n Hannu Tarvainen.
Hannun Esitelmä keskittyi terästyöasteen vaikutuksesta pintakäsittelyn kestävyyteen, ja eri kuvasarjoista, sekä suolasuihku ja vetokoe testien esittelystä kävi hyvin ilmi millaiset vaatimukset teollisuuden komponenttien suojaukseen on olemassa, sekä miten  pintakäsittelyn kestävyys vaatimukset eivät täyty, ellei terästyöaste läpäise niille asetettuja vaatimuksia.
Lyhyesti todettakoon, ettei parhaatkaan pinnoitukset/ruosteenestokäsittelyt riitä saavuttamaan vaadittua tasoa, ellei terästyöasteen vaatimukset täyty.

Seuraavaksi puheenvuorossa oli Tikkurilan Juha Kilpinen.
Juha esitteli korroosionestomaalauksen standardit, ilmastorasitusluokat, sekä maalausjärjestelmiä eri ilmastoraitusluokkiin. Standardien viidakko oli kaikkiaan niin laaja ettei, siitä yhden esitelmän aikana montaa standardia mieleen jäänyt. Päällimäisenä mieleen painui tieto siitä, kuinka tarkkaan eri rasitusluokat on määritelty, samoin kuin ruosteenesto-ominaisuudet, jolloin standardeja seuraten on mahdollista tehdä kestäviä kustannus arvioita, ja myöntää tehdyille töille takuu. Myös kävi ilmi että esim rasitusluokkien arvioinnilla voidaan päästä merkittäviin kustannussäästöihin, vaativampien rasitusluokkien maalit kun ovat huomattavasti kalliimpia alhaisten rasitusluokkien vastaaviin verraten. Kustannus säästöt tulevat esille erityisesti teollisuuden suurissa töissä/suurissa kappalemäärissä. Sen sijaan esim. automaalauksessa maalausjärjestelmien arvioiminen pelkästään rasitusluokkien varjossa ei liene kustannusten kannalta keskeistä.

Juhan jälkeen esitteli Teknoksen Niko Skytten jauhemaalausmenetelmiä.
Jauhemaalaus, lähinnä teollisuudessa laajemmin käytettävä menetelmä, on itselleni malausmenetelmistä tuntemattomin, eikä todennäköisesti tule työnkuvassani vastaan tulevaisuudessakaan. Mieleen jääneet, esitelmän aikana esiin nousseet kysymykset koskivat lämmönkestävien jauhemaalien päällemaalausta/kuumankestoa, josta ei tuntunut olevan aivan tarkaa tietoa saatavilla. Jauhemaalausmenetelmien etu lienee suurten kappalemäärien nopeampi läpimenoaika verraten märkämaalaukseen, sekä vähäinen hukkamateriaali. Pinnan rasituskestävyys ilmeisesti myös peittoaa monet märkämaalaustekniikat.

Nikon jälkeen esitelmöi Chemetallin Jouko Salonen.
Joukon aihepiiri koski kemiallista metallien käsittelyä, joka usein myös erinäisissä kahvipöytäkeskusteluissa on esille noussut. Esityksen aikana Kemiallisen käsittelyn edut, sekä aiheeseen liittyvät vaikeudet tulivat hyvin esille, ja esityksen jälkeen useammatkin kuuntelijoista kävivät aiheesta vielä lisää kyselemässä.
Teollisuudessa kemialliset käsittelyt ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, ja näillä käsittelyillä saavutetaankin muihin vaihtoehtoihin nähden ylivoimainen puhdistus/ruosteenestokäsittely.
Ongelma on siinä, että ks käsittelyjä kyetään tekemään järkevästi vain suurille tuotantomäärille, jolloin voidaan rakentaa käsittelylaitos vain tiettyä tuotetta varten. Yksityisen on aika mahdoton Suomessa, jo lainsäädännön/kustannusten puitteissa moisiin käsittelyihin ryhtyä, ja vaikka kemiallista puhdistusta pystyisikin jossain määrin toteuttamaan, nousisi ongelmaksi kemiallisesti käsiteltyjen kappaleiden neutralisointi ja ruostesuojaus.
Kemiallisesti puhdistetut metallipinnat alkavat välittömasti ruostumaan, jolloin puhdistusaineet tulisi saada neutralisoitua välittömästi ja tämän jälkeen olisi suoritettava ruostesuojaukset. Ilman tähän tarkoitukseen soveltuvia neutralisointi altaita, sekä altaita joissa ruostesuojaukset voidaan suorittaa kemiallisesti tai sähkön avulla, menisi koko puhdistusprosessi hukkaan. 
Tämän tyyppisiä kokonaisvaltaisia käsittelylaitoksia löytyy esim. autotehtaista, ja joitain yksityisiä yrityksiä  mm.Yhdysvalloissa ja Euroopassa, ei kuitenkaan esim. Suomessa.

Joukon jälkeen yleisön eteen asteli Summa Ry:n puheenjohtaja Martti Kukkonen.
Martti esitteli Summan, (Suomen tuotemaalaustekninen yhdistys, perustettu 1991)  toimintaa. Yhdistys on perustettu ajamaan tekniseen pintakäsittelyprosessiin liityviä asioita, ja tuottaa jäsenilleen aiheesta matriaalia, järjestää yrityskäyntejä sekä seminaareja ja kerää tietoa sekä yhdistyksen jasenistä, että jakaa sitä jasenille. Eli ydin asia on koota alan voimavarat Suomessa yhteen.

Tilaisuuden lopuksi Jari esitteli uudet pintakäsittelymestarit, sekä jakoi palkinnot digiamis-kilpailun voittajatiimille.

Onnittelut voittajatiimille, sekä uusille pintakäsittelymestareille!

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia poimintoja pintakäsittelyalan seminaarista. Osaatko sanoa, että onko jauhemaalaus suositeltu pintakäsittely märkämaalauksen sijaan kun teräsrakenteita maalataan? Ilmeisesti jauhemaalaus voisi olla ainakin parempi ratkaisu esimerkiksi auton vanteiden maalaamiseksi mutta muissa teräsrakenteissa märkämaalausta taidetaan vielä tehdä? https://www.tarvaspinnoite.fi/markamaalaus

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Jauhemaalausta käytetään kyllä melko paljon mm. mainitsemaasi auton vanteiden maalaukseen. Jauhemaalaus on mielestäni taloudellinen ja kestävä vaihtoehto märkämaalaukselle, esimerkiksi auton alustan komponenttien suojaukseen. Isompien teräsrakenteiden kohdalla märkämaalausta puoltaa usein riittävän suurien jauhemaalauslinjojen puuttuminen, sekä mahdollisuus maalata komponenttien/rakenteiden osia purkamatta.

    VastaaPoista