torstai 3. joulukuuta 2015

Opiskelujen aloitus

Ajatus pintakäsittelijän/automaalarin koulutuksesta lähti siitä kun työpaikalleni (maansiirtokaluston huolto/korjaus) hankittiin maalauskammio. Aiemmasta kokemuksestani autoalan työelämässä/alan koulutuksista, oli itselläni jo melko kattava kokonaisuus, mutta maalaus kokemus puuttui lähes täysin. Nyt asiaan tuli mahdollisuus hakea muutosta ammattiopisto Tavastian, sekä oman työnantajani avustuksella.
Itseäni kiinnostaa opiskella, ja siten saada mahdollisimman paljon ammattimaista näkemystä ja kokemusta automaalauksesta, jota voin todella hyödyntää työelämän haasteissa, ilman että asioita täytyisi mutu-tuntumalla harjoitella.

4.11.2015
Tie vie Hämeenlinnaan ja tietopaketti opiskelun aloittamiseksi saatiin tuon päivän aikana. Avattuamme itsellemme vielä blogit, oltiin valmiit siihen, miksi olimme paikan päälle tulleet. Tutustuminen autoalan, itselleni osin jopa mystisimpään osa-alueeseen, automaalarin ammattiin saattoi alkaa.

5.11.2015
Päivän agenda oli kittausharjoitukset, joita aloimme tehdä, heti sopivien haalareiden ym. suojavarusteiden löydyttyä.
Saatesanoin, tuosta peltiä, moukaroikaa kasaan ja kitatkaa lähti harjoitukset käyntiin.
3 hengen aikuisopiskelyryhmässä aloimme kittaamaan(professional 2200 universal) lommoisia roskiksen kansia suoraksi, toistemme työtapoja samalla seuraten.
Joitakin kittikerroksia muovattuamme, sekä peltilastaa, että kumilastaa käyttäen, ja välillä kuivuneita kittikerroksia hioen (paineilmakäyttöinen epäkesko 180/120 karkeuksisilla laikoilla), näytti opettaja merkkaushiilen käytön muotojen hakemisen apuna, sekä käsituella hiomista.
Erilaisista kiteistä ja niiden ominaisuuksista käytiin vielä teoriaa läpi päivän päätteeksi.

Kittityyppejä joita  automaalin pohjina käytetään löytyy mm. seuraavia:
-Polyesterikitit
-Lasikuitukitit
-Metallikitit
-Hiilikuitukitit

Lasikuitu, metalli ja hiilikuitukitit vaikuttavat puolustavan paikkaansa ainoastaan, kun kitattava pohja jostain syystä elää käytössä voimakkaasti (esim. muovit), tai vaatii muuten paksumpaa kittausta haluttujen muotojen saavutamiseksi.

Polyesterikitit vaikuttaa olevan yleisimmin käytetty autokorien pohjatöissä, joissa lähtökohta on pyrkiä mahdollisimman suoraan pelipintaan, ja ainoastaa viimeistelyoikomiset tehdään helppo työstöisellä polyesterikitillä.
Lisäksi tarjolla on erilaisia ruiskukittejä, joilla mahdollistetaan mm. suurempien pinta-alojen kittaukset.

Huomion arvoista on, että käytännössä kitit levitetään usein puhtaille peltipinnoille, maalamoiden aikatauluista johtuen. Pohjamaalien maalaminen alle, pidentäisi läpimenoaikaa huomattavasti. Ruostesuojauksen näkökulmasta, jos aika ei olisi rajoittava tekiä, suotavaa olisi kittaukset tehdä laadukkaiden ruosteenestomaalien päälle.
Kittaus ja pohjamaalijärjestys ei nykyaikaisilla/oikeilla tuotteilla, uudehkojen autojen peltipinnoilla nouse ongelmaksi, sen sijaan esim. entisöitäessä iäkkäämpiä kulkuneuvoja, voi asialla olla jo merkitystä, joka tulee huomioida.

Kiteistä, eri ominaisuuksia tuntuu kuitenkin löytyvän, lähes yhtä paljon kuin on valmistajia. Joten paras varmasti valita ammattilaisten suosittelemia tuotteita, kulloiseenkin käyttötarkoitukseen, ellei itse omaa joko pitkää kokemusta, suurta kittivarastoa tai ylimääräistä aikaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti