-57 BA

 Lopputyöksi olin jo koulututuksen alkuvaiheesa päättänyt tekeväni korjauspalan  -57 Chevyn etulokasuojan ala osaan. Kyseinen kohta on automallin lokasuojissa järjestään puhkiruostunut, mutta nykypäivänä valmiita korjauspaloja  on hyvin ja edullisesti tarjolla.

Em. syystä korjauspalan itse valmistaminen ei varsinaisesti ole järin kustannustehokasta, mutta oppimis syistä loistava kohde monipuolisia työvaiheita sisältävänä työnä.

Aloitin työn tekemällä kaavan alkuperäisestä lokasuojan korjauspalasta. Kopioin kaaren muodon tarkoitukseen soveltuvaan kaavapaperiin, ja mittasin lisäksi muotojen sijainteja kaaressa, jotka sitten siirsin 1mm DC-04 pellistä leikkaamaani palaan.

Vaadittavat mitat siirrettyäni, työstin kappaleeseen muodot sikkikoneella. Oikeanlaisten rullien löytämiseksi ja muotojen saavuttamiseksi tein koepaloihin "testi ajoja". Kun oikean malliset rullat ja niiden asemointi olivat löytyneet, siirryin muotoilemaan mitoittamani kappaleen. Alarullana käytin kumipuslaa, joka mahdollisti oikeilla säädöillä juuri oikeanlaisen kaaren muodon tekemisen.

Ajettuani kaareen pintapokkauksen muodon, oli seuraavana vuorossa reunakanttausten teko joihin niin ikään käytin sikkikonetta kanttikoneen sijaan, kanttausten ollessa kaarevissa muodoissa.

Tehtyäni kanttaukset valmiiksi, käytin viimeistelyn vasaraa ja hiekkasäkkiä, sekä vastimia, jonka jälkeen vertailin korjauspalaa alkuperäisen lokarin reunan muotoon. Alkuperäinen mallikappale, (kuvassa musta) oli oikean puolen, kun taas tekemäni tuli vasempaan lokasuojaan.

Saavutettuani haluamani muodon, sovitin tekemäni korjauspalan lokasuojaan, vanhan aiemmin korjatun palan tilalle.

Sovituksen jälkeen hitsasin korjauspalan TIGillä paikalleen.

Hitsauksessa käytin lisäaineeena samaa DC-04 peltiä, josta korjauspalankin olin tehnyt. Alkuperäinen lokasuojan materiaali oli selkeästi erilaista seosta, kuin käyttämäni korjauspelti, mikä aiheutti hieman haastetta hitsaukseen. Alkuperäisen materiaali puhdistuksesta huolimatta pyrki "kuohumaan"hitsatessa. Lopulta sain tiiviin sauman hitsattua, ensin silloittaen n. 15mm välein. Silloituksen jälkeen tarkistin kappaleiden kohdituksen ja hitsasin sauman kiinni koko matkalta. Hitsauksen jälkeen, kappaleeseen lämmön aiheuttamien muodonmuutosten palauttamiseen, käytin erilaisia vasaroita ja vastimia, sekä ns. slapperia. Apuna pinnan muotojen tarkastuksessa käytin silmän ja käsien lisäksi koriviilaa, jolla pienetkin painumat ja montut sai helposti näkyviin, ja kappaleen sai siloiteltua viimeistä monttua myöden.

Korjauspala sopi lopulta lokasuojaan varsin hyvin. Työtä tehdessä huomasi konkreettisesti kuinka alkuperäisissä korjauspaloissa ja lokasuojissa on toisiinsa nähden eroja. Muotoilu kannattaakin aina lähtökohtaisesti tehdä korjattavan osan ja muotojen pohjalta, eikä olettaa että korjauspala, tai toisen auton vastaava osa olisi suoraan soveltuva mallikappaleeksi tai sinällään käytettäväksi. 

1957 Chevrolet Bel Air

https://www.youtube.com/watch?v=5sw1S928GWQ