GAS-O-LINE

 4.10.2021 

Jämsässä alkoi tapahtua. Saimme uuden, kymmenennen opiskelijan joukkoomme. Ossi ja Tero avasivat viikon kotitehtävien esittelyn käynnistämisellä. Esittelyt pidettiin pitkin viikkoa, ja omalle kohdalleni se osui heti maanantai iltapäivälle. Toinen toistaan mielenkiintoisempia olivat opiskelijakollegoiden esitykset eri automerkkien valmistuksen historiasta, ja mahtui mukaan autojen lisäksi yksi hieno esitys myös Solifer Exportin historiasta.

Kun kotiläksyt oli hoidettu pois alta, päästiin varsinaisiin töihin. Pareittain aloimme Teron opastuksen jälkeen tekemään sabluunoita moottoripyörän tankin tekoa varten, joiden mukaan sitten leikkasimme pellit. Tämän jäljeen aloimme kutistamaan leikkaamiamme peltejä haluttuun muotoon. Kutistustekniikka on hyvin maanläheinen, jossa puupölkkyyn koverretun kupin reunaa vasten nuijalla löimme leikkaamaamme pellin reunaa ensin "vekeille". Tämän jälkeen nuo vekit lyötiin tasaista pintaa vasten takaisin suoriksi, pellin tällöin tyssäytyessä (kutistuessa) vekin kohdalta, aiheuttaen muodon muutoksen. Tekniikka tunnetaan englanniksi termillä "stumb shrinking".

https://www.youtube.com/watch?v=rJVaHEJxDH8 

Kyseiseen kutistusmenetelmään löytyy sitten eri variaatioita, joissa eri työvälinein saadaan aikaan muokattavan pellin reunaan vekki, joka sitten vasaroidessa suoraksi aikaansaa pellin tyssäytymisen. 

Alla vielä linkit "tuck shrinking" tekniikkaan ja eri työvariaatioita vertailevaan videoon.

https://www.youtube.com/watch?v=kBpf-vAYI64

https://www.youtube.com/watch?v=XI-7lyaoiz4

Näiden menetelmien lisäksi kutistamiseen käytetään ainakin lämmittämistä, tarkoitusta varten valmistettua kulmahiomakoneeseen tarkoitettua kutistuslaikkaa "shrinking disk" ja tietysti aiemmin opiskelemiamme kutistus/venytys koneita.

Tekniikoista, nyt käyttämäämme stumb shrinkingiä, pidetään joissain lähteissä "hellävaraisimpana" metallin muokkausena, verraten esim. kutistus/venytyskoneisiin, jotka ikään kuin väkisin pakottavat pellin tyssääntymään, kun taas stumb shrinkingilla saadaan metalli muovautumaan "luonnollisemmin, pakottamatta".

Kun muoto alkoi lähestyä toivottua, siloiteltiin kappale englanninpyörällä. Tämän jälkeen kappaletta muotoiltiin edelleen lähemmäs haluttua, käyttämällä muodon tarkastamisen apuna, tankista tehtyä metallimuottia. Metallimuottia vasten peltiä lyötiin, tarkoitusta varten sahatulla puukalikalla ikään kuin "silitellen", lyönnin kohdistuessa pellin pintaan "viistosti" kappaleen muotoa mukaillen.

Kun sovitus oli mielestämme tarpeeksi hyvä, otettiin seuraavaksi käsittelyyn tankin päälliosa. Muotoilu aloitettiin piirtämällä mallin mukaan leikattuun peltiin ruudukko jota apuna käyttäen löimme peltiin hiekkasäkin päällä "monttuja". Etenimme englanninpyörällä montut siloittaen, jolloin peltiin vasaroimamme montut saivat pellin tyssäytymään ja kaareutumaan kohti tankin muotoa. Muotoa tarkasteltiin edelleen vasten muottia, sekä muotokamman avulla. Kun oikea kaarevuus oli saavutettu jatkettiin reunojen muotoilua kutistamalla niitä stump shrinking menetelmällä, samoin kuin tankin kylkipalojen kanssa olimme juuri tehneet.

Saatuamme kappaleet myötäilemään muotin linjoja, sovitimme peltien reunat toisiinsa, ja hitsasimme yhteen. Liittämisessä hyödynnettiin edellisellä viikolla opiskelemiamme kaasu ja TIG hitsausta.

Ethyl in my gas tank (No gal in my arms)

https://www.youtube.com/watch?v=t2YLmvprWWA