Olin jo pidemmän aikaa suunnitellut hakeutuvani peltisepän koulutukseen, opiskelemaan perinteisiä ajoneuvo peltien muokkaus taitoja ja nyt se suunnitelma vihdoin konkretisoitui.
Keväällä sähköpostiini saapui tieto, että pääsisin aloittamaan opinnot Jämsässä Gradian gradia.fi tarjoamalla taideteollisuuden ammattitutkintoon tähtäävällä vanhojen ajoneuvojen korikorjaukseen erikoistuneella linjalla. https://fi-fi.facebook.com/Peltikoulu/
Opintoihin kuuluu 7 lähiviikkoa, joiden aikana on tarkoitus oppia muokkaamaan ja liittämään vanhoissa ajoneuvoissa käytettyjä metalleja perinteisin menetelmin käyttäen mm. englanninpyörää, sikkikonetta, kutistus ja venytyskoneita, sekä tietysti erilaisia vasaroita ja vastimia. Lisäksi koulutukseen kuuluu erilaisten hitsausmenetelmien opiskelu, lämpökäsittelyt/oikaisut sekä tinauksen opiskelu.
Opettajina koulutuksessa toimivat Ossi Kattilakoski ja Tero Salmi. Ensimmäinen koulupäivä alkoi toisiimme sekä oppilaitoksen pelisääntöihin tutustumalla, jonka jälkeen jaettiin porukka puoliksi ja aloitettiin opiskelu.
Oppilaita oli saapunut paikanpäälle 9 henkilöä. Aikuisopiskelijoiden taustat olivat monipuolisia, ja useimmat olivat tehneet työurillaan moninaisia kädentaitoa vaativia töitä, joka ilmeni hyvin konkreettisesti myös pian opiskelun alettua. Oppia ja tietoa oli luvassa siis myös kanssaopiskelijoilta, hyvin ammattitaitoisten opettajien lisäksi.
Oma ryhmäni aloitti Ossin opastamana hitsausharjoituksilla, joissa perehdyimme kaasu ja TIG hitsauksen saloihin. Aivan vierasta ei kyseisillä menetelmillä hitsaaminen itselleni ollut, mutta viime vuosina vähemmälle jääneet hitsaustyöt kyllä näkyivät harjoituksissa. Ensimmäistä kertaa pääsin hitsaamaan Dillon polttimella https://dillonwelding.com/fi/hitsipaketit.html, joka perinteiseen AGA:n X11 polttimeen https://www.linde-gas.fi/fi/images/Linde_AGA_Tarviketuoteluettelo_tcm634-490884.pdf verrattuna tuntui hieman paremmin antavan anteeksi tottumattomamman käsittelyn, joskin molemmilla polttimilla sain muutaman harjoitusvedon jälkeen jo aivan kelvolliset läpi sulaneet saumat aikaan. Hitsausharjoitukset tehtiin sekä 1mm, että 0,7mm vahvuisiin materiaaleihin liittämällä kaksi peltisoiroa puskusaumalla ilman lisäainetta yhteen, AGA:n 40l poltinputkella ja Dillonissa käytettiin 0 suutinta. Molemmilla hitsauspolttimilla käytimme asetyleenia ja happea kaasuina. Dillonin etu on vähäisempi kaasun syöttötarve: valmistajan mukaan noin 50% pienempi AGA:n polttimeen verrattuna. Syöttöpaineet sekä asetyleenille, että hapelle on 0,5 bar, kun AGA:n poltin edellyttää 0,7 bar asetyleenille ja 2,5 baria hapelle
Samoin hitsattiin Kempin Mastertigeillä, vanhemmalla ja uudemmalla mallilla, jossa oli lisänä jalkapoljin optio https://www.kemppi.com/fi-FI/tuotteet/category/laitteet/kasinhitsaus/tig/. TIGien käsittely vaatikin jo hieman enemmän keskittymistä, sekä oikeiden säätöjen hakemista, jonka jälkeen kelvollista saumaa alkoi syntyä. Uudemmassa Kempin mallissa oli lisäksi helppokäyttöinen valikko johon saattoi syöttää ainevahvuudet, materiaalin ym. speksit ja kone asetti automaattisesti virrat kohdalleen. Em. peltivahvuuksille, tuntui noin 35A:n virta olevan sopivahko riittävään sauman läpitunkeutumaan ja argon suojakaasun syöttö 8l/min. Elektroneina käytimme sekä 2,4mm että 1,6mm, joista jälkimmäinen tuntui toimivan ainakin ohuemmalle pellille paremmin. Elektrodit on jaoteltu lisäksi eri materiaaleja varten värikoodein. Käytimme harmaita yleiskäyttöön soveltuvia elektrodeja. https://www.esab.fi/fi/fi/products/ppe-accessories/accessories/tungsten-electrodes.cfm
Todellisessa elämässä kappaleet harvoin saadaan sovitettua yhtä hyvin, tai ergonomisiin asentoihin, kuin nyt koulun työpisteessä teimme, mutta harjoituksen tarkoitus olikin oppia ensisijaisesti hitsauslaitteiden ominaisuuksia. Osa oppilaista hakikin harjoitusten edetessä haasteellisemman muotoisia kappaleita hitsattavaksi, ja sai näin ollen tuntumaa myös hieman todellisempaan hitsaustilanteeseen. Myös lisäaineen käyttöä, kappaleiden sovituksessa jääneiden rakojen täyttämiseksi pääsi harjoittelemaan. Lisäaineena parasta, mikäli mahdollista, on aina käyttää samaa materiaalia jota hitsattavat kappaleet ovat. Juuri oikeanlaisen lisäaineen käyttömahdollisuus tuokin ylivoimaisia etuja näillä hitsausmenetelmillä, verratuna esim. MIG/MAG hitsaukseen, jossa juuri oikeanlaisen lisäainelangan käyttöön on rajallisemmat mahdollisuudet.
Oleellisin ero TIGillä vs. kaasulla hitsatessa on sulan hallinta, joka kaasulla omasta mielestäni oli aavistuksen helpompaa, vaikka tähän tuntumaan vaikuttanee kokemuksen karttuminen TIG hitsauksesta. Toki TIGin eduksi voitaneen lukea lämmön hallinta/kohdistuminen pienemmälle alueelle, jolloin osaavissa käsissä ei tuoteta hitsattavaan kappaleeseen ylimääräistä lämpöä. Em. ovat kuitenkin, autopeltitöistä puhuttaessa lopulta enemmän makuasioita. Suurin tekijä lopputuloksessa on hitsari itse.
TIGeissä on lisäksi eroja eri laitteiden toiminnoissa ja toimivuuksissa, joten kun on tottunut hitsaamaan tietyllä TIGillä, saattaa samanlaisen hitsauksen aikaansaaminen toisella TIGillä ollakin haastavampaa, tai ainakin ottaa aikaa että itselle oudon koneen saa oikeisiin säätöihin. Lisäksi hitsaukseen vaikuttaa eri paksuiset/eri materiaaleista valmistetut elektrodit, joita on myös ajoittain teroitettava jotta palaminen jatkuu tasalaatuisena ja hyvänä. Kaasupillit eivät sen sijaan juurikaan putsaamista tai säätämistä hitsauksen välillä kaipaa, vaan kun kaasun virtaus on asetettu oikein, voi hitsausta jatkaa teoriassa niin pitkään kuin kaasua riittää. Lopulta molemmat hitsausmenetelmät tuottavat kappaleisiin lämpöä ja näin ollen hitsauksen jälkeen kappaleet on muokattava mahdollisimman lähelle haluttua viimeistä muotoa. Suurin etu näillä molemmilla em. hitsausmenetelmillä, verrattuna yleisemmin käytössä olevaan MIG/MAG hitsaukseen, onkin juuri sauman/pellin muovautuvuus hitsauksen jälkeen. Helppokäyttöisyytensä/nopeutensa vuoksi MIG/MAG hitsauslaitteet ovat kuitenkin yleisemmin käytössä sekä harraste, että ammattipajoissa, vaikka muut ominaisuudet ehkä puoltaisivatkin joko TIGin tai kaasuhitsauslaitteiden käyttöä.
Huomioida kannattaa myös turvallisuusaspektit aina tulitöitä tehdessä laitteesta riippumatta. Kaasupillillä hitsatessa liekki palaa käytännössä kaiken aikaa, kun taas TIGillä valokaari on sammuksissa aina hitsaustyön keskeytyessä. kaikilla hitsausmenetelmillä on kuitenkin oltava tarkkana tulitöiden aikana ja päätyttyä. Tulityövahtina olisi aina syytä olla toinen henkilö. Lisäksi on syytä varmistua riittävästä sammutuskalustosta ja suojauksista tulityöpaikalla. On myös järjestettävä riittävästi aikaa tulitöiden valmistuttua, varmistukselle ettei palopesäkkeitä jää tilaan/rakenteisiin kytemään.
https://ttk.fi/files/6739/Autoalan_tyosuojeluopas_201802.pdf
Alla muutama kuva hitsauksista:
